lauantai, 10. elokuu 2019

Roadtrip 2019

Autolla reissuun vai lentäen Kroatiaan? Autolla reissuun valittiin ja siitä alkoi kesän 2019 roadtripin suunnittelu. Krakova ja Berliini molemmat vielä näkemättä ja kiva olisi vähän rastitella  Unescon maailmanperintökohteiden listaa. Ensimmäisessä reittiversiossani oli aloitus Tallinnasta ja sieltä Puolan kautta Saksaan ja Tanskan/Ruotsin kautta kotiin. Tämä suunnitelma torpattiin kommentilla "Ei kyllä huvita Ruotsin läpi ajaa enää kotimatkalla, voidaan kyllä mennä sitä kautta". Reitti käännettiin nurinpäin ja samalla hylkäsin ajatuksen rauhallisesta Ruotsin rannikon kautta ajelusta. Ehkä tutustumme Wallanderin maisemiin Ystadissa joskus myöhemmin. Finnlines tarjoaa vaihtoehdon meriteitse Helsingistä Travemundeen, 29 tunnissa. Päädyimme hyvin pienen pohdinnan tuloksena ajamaan E4 pitkin Ruotsin läpi. Edellisen kerran olen tuota reittiä mennyt 80 -luvulla ja muistelin, ettei matkalla ole juurikaan nähtävää. Muistikuva oli oikea: Norrköping, Linköping, Jönköping ja se järvi -Vättern. Seuraavalla kerralla valinta taitaa olla Finnlines.

kartta.jpg

Blogitekstin lopussa vähän faktoja: yöpaikat, eurot, kilometrit, yms.

VIKING GRACE JA RUOTSI 

Matkaan lähdimme illalla 8.7. Turusta Viking Gracella. Herätys klo 5 ja meriaamiaiselle, paitsi että heräsimme jo klo 4! Laivan herätyskello herätteli siis Suomen aikataulun mukaan, oltiinpahan ajoissa syömässä. 6.30 laiva oli Tukholman satamassa ja starttasimme kohti etelää. Ensimmäinen pysähdys Grännassa, polkkakarkkien kotikaupungissa. Kävelimme pienen lenkin pääkadulla ja poikkesimme yhteen monista "polkkapossukaupoista". Myymälässä pääsi ikkunan takaa seuraamaan makeisten valmistusta. Ostimme pari pussia perinteisiä puna-valkoraitaisia karkkeja ja yhden salmiakkiversion matkaevääksi. Grännan jälkeen teimme vielä pari pientä pysähdystä: Värnamon Mc Donaldsiin lounaalle ja ennen Malmöä tankkaamaan.CWJU1830.jpg

TANSKA

Reittimme kulki Helsingborgin kautta Malmöön, josta rajan ja meren ylitys Juutinrauman siltaa pitkin Kööpenhaminaan. Perillä, Wakeup Copenhagen hotellissa olimme iltapäivällä. Hotellin valintakriteereinä olivat sijainti lähellä tivolia ja parkkipaikka autolle. Merenneidon olemme tavanneet jo aiemmin, eli skippasimme hänet tällä reissulla ja satsasimme kesäillan viettoon Tivolissa. Suunnitelmissa oli myös keskiviikkona ennen Lyypekkiin lähtöä syödä lounaaksi tanskalaisia voileipiä Ida Davisenin ravintolassa.davidsen.jpg

Krouvari ja viinikauppias Oskar Davidsenin kerrotaan kehittäneen klassiset tanskalaiset voilleivät. Davidsenin vaimo alkoi 1800-luvun lopulla tarjoilla viinituvassa voileipiä juomien kanssa. Davisenit ovat edelleen voileipäkulttuurin keskeisiä hahmoja Kööpenhaminassa. Ida Davidsen edustaa viidettä polvea ja hänen poikansa Oskar vastaa Store Kongensgadella sijaitsevan 125 vuotiaan ravintolan toiminnasta.

Tivoli oli yhtä kaunis ja tunnelmallinen kuin muistinkin sen olevan. Laitteissa emme käyneet, käppäilimme vain ympäriinsä ja ihailimme näkemäämme. Alueelta löytyi ruokailumahdollisuuksia ihan jokaiselle jotakin. Pienen pohdinnan päätteeksi päädyimme maistelemaan Marokkolaisen "pikaruuan" vahvasti korianterilla päällystettyjen annosten makuvivahteita ja olutta. Vatsat täynnä erinomaista ruokaa jatkoimme Tivolin ihastelua. Ruokapaikalle siis arvosana "erinomainen".

IMG_3915.jpg

IMG_0008.jpgIMG_0015.jpgAamupalan jälkeen suuntasimme kohti kauppahallia. "Torvehallerne " on moderni, pieni ja idyllinen kauppahalli... oikeastaan kaksi hallia, joissa sijaitsee useita pieniä ravintoloita ja liikkeitä. Hard Rock Cafessa:ssa nautittujen aamupäiväoluiden jälkeen oli aika lähteä etsimään niitä voileipiä. Myytiinhän niitä vähän joka paikassa, mutta tuon Davidsenin ravintolan olimme päättäneet testata... Voileipäravintola oli suljettu! Ikkunaan kiinnitetyn lapun mukaan viettivät kesälomaa. Söimme leipämme saman kadun (Stor Kongens Gade) varrella olevassa ravintola Vitassa. 

En muista mihin suuntaan oli alkujaan ajatus lähteä Kööpenhaminasta, tai oliko tarkoitus kierrellä muuallakin Tanskassa. Odotin kuitenkin koko ajan toista suurta siltaa.  Siltaa ei löytynyt vaan huomasimme olevamme Rødbyn satamassa jonottamassa laivaan. Tälle reitille ei toistaiseksi ainakaan siltaa ole rakennettu, tunneli taisi jossain vaiheessa olla suunnitteilla. Laivan odottelu oli 10 minuutin juttu, ei siis paljon mitään. Hinta sitä vastoin oli 45 minuutin matkasta melkein sama kuin Turusta Tukholmaan hytin kanssa.

IMG_0044.jpg

KUVA: Matkailija jossain Rødby-Puttgarden välillä elämänsä ehkä kalleimman vesipullon kanssa.

 

SAKSA

Lyypekki 10. -11.7.2019

Kööpenhaminassa vietetty päivä merkitsi sitä, että olimme seuraavassa yöpaikassamme  Lyypekissä vasta illalla. Huomasimme, että asunnon sijainti vanhassa kaupungissa laitamilla tarkoittaa ainakin Lyypekissä sitä, ettei parkkipaikkoja ole ihan liiaksi asti. Pienellä tuurilla saimme Hyundain parkkiin An der Obertrave-kadulle joen varteen. Iltalenkille kävelimme kauppaan ja vähän muuallekin; reitin varrelle osuivat aivan majapaikkamme vieressä St. Petri Kirche ja parin korttelin päässä hieno vanha raatihuone. 

Aamulla teimme pienen kävelylenkin Unescon maailmanperintökohteiden listalla olevassa vanhassa kaupungissa ja vuonna 1464 valmistuneen, Lyypekin symbolin, Holstentor-portin ympäristössä. Lyypekissä olisi voinut viettää vähän pidemmänkin ajan, tällä reissulla se oli meille vain yhden yön pysähdyspaikkaYHCW0314.jpgIMG_0050.jpg

Berliini 11.-13.7.2019

Lyypekistä Berliiniin tulee ajomatkaa vähän vajaat 300 km. Reippaammat ajelevat tuollaisen pätkän yhtä soittoa. Me siirryimme kaupungista toiseen parin pysähdyksen taktiikalla. Jälkimmäisen paussin pidimme noin puolen tunnin matkan päässä Berliinistä, Designer Outlet-ostoskeskuksessa. Samantyyppisessä "kylässä" kävimme vuosia sitten Ranskassa (La Vallée Village). Pari tuntia kertelyä ja pari pientä pussukkaa (= Hilfiger tennarisukkia ja Crocs varvastossut) kainalossa jatkoimme kohti Berliiniä, jossa Angleterre Hotel oli kotimme kahden päivän ajan.

Joskus voi tulla mieleen miettiä, onko järkeä ajella miljoonakaupunkiin omalla autolla. Tässä vastaus: Auto kannattaa parkkeerata jonnekin ja hakea se sitten kun matka jatkuu. Angleterre hotellista olisi maksua vastaan saanut paikan parkkitalosta. Pysäköimme kuitenkin viereisessä korttelissa olevan hotellin eteen ja totesimme paikan hyväksi. Huyndai odotteli siinä rauhassa pari päivää kun tutustuimme Berliiniin jalkaisin ja metrolla.

Ensimmäisenä iltana jaloittelimme hotellin lähikortteleissa ja huomasimme majoittuneemme suunnilleen Checkpoint Charlien viereen, entisen Länsi-Saksan puolelle. Seuraavan päivän kohteita ja liikkumista suunnitellessamme opiskelin lyhyen oppimäärän eri metrolippuvaihtoehdoista. Linkin takaa löytyvän sivun ohjeilla ostimme perjantai aamuna 7 eur maksavat päiväliput lähimmän aseman automaatista. Ohjeita noudattaen huomasimme myös leimata päivälippumme, joita lipuntarkastaja aamunpäivänä aikana sitten katselikin.

Branderburgin portti,Holocaust muistomerkki, Potsdamer Platz, Alexanderplatz ja East Side Gallery olivat kohteemme perjantaina. Lisäksi tietenkin halpiskauppa Primark!

Aamupäivän kierroksemme päätimme lounaaseen Alexanderplatzille. Aukiolla oli käynnissä Afrikkalaiset markkinat: Meteliä, Ruokaa, juomaa, vaatteita ja käsitöitä. Skippasimme eksoottisemmat kojut ja valitsimme juustobrezelin ja tikkuun kieputettuja ranskalaisia perunoita. Alexanderplatzilla hoitui myös matkan ostos-osuus; tunti Primarkissa ja lähdimme parin kassin kanssa hotellia kohti.

Pienen huilailun jälkeen lähdimme metrolla kohti East Side Gallerya katsomaan vielä pystyssä olevaa muuria. Yhden miehen bändi esitti covereita ja yleisöstä kävi joku välillä myös esiintymässä; menneiden vuosien hittejä pääasiassa. Istuskelimme, nautimme kesäillasta ja kiireettömästä tunnelmasta.

berliini.jpgIMG_0067.jpg

Berliinistä löytyy myös Zalandon outlet-myymälä. Shoppailureissulla oleville ehkä paratiisi, meille se oli lähinnä painajainen. Pari hallia täynnä henkareissa roikkuvia vaatteita ja hyllymetreittäin kenkiä.

PUOLA

Lauantaina vaihtui kaupunki ja maa, siirryimme Puolaan. Valtioiden rajoilla ei ole enää mitään muodollisuuksia, tyhjät rakennukset ja ylhäällä olevat puomit kertovat, että joskus oli toisin. Ensimmäinen 50 kilometriä Puolan maaperällä oli tuskien taival: Tie oli karmeassa kunnossa. Meille maksimivauhti oli 50 km/h ja ajelimme saksalaisen farkkuaudin kanssa yhtä matkaa, Puolalaiset päästelivät ohituskaistaa reipasta kyytiä. 2010 painetun karttakirjamme mukaan tieosuudella on korjaustyö suunnitteilla tai käynnissä.  

 

Wroclaw 13.- 14.7

900 -luvulla perustettu Wroclaw on Puolan neljänneksi suurin kaupunki ja itse en ainakaan ollut koskaan aiemmin kuullut koko kaupungista. Se vain osui reitille kun etsin sopivaa yöpymispaikkaa Berliinin ja Krakovan välillä. Wroclaw on tonttujen kaupunki. Kukaan ei taida enää tietää tonttujen tarkkaa lukumäärää  yli 400 tonttua on virallinen arvaus. Suunnilleen limsapullon (0,33 l) kokoisia tonttuja on joka puolella ja niitä ilmestyy koko ajan lisää. Tontut symboloivat Neuvostoliiton ja kommunismin vastustamista ja ovat tunnustus Neuvostoliittoa vastustamaan syntyneelle Orange Alternative liikkeelle. Tonttubongausta helpottamaan on perustettu oma sivusto, josta löytyy tonttujen nimet, tavat ja taustat. Lisäksi kaupungissa järjestetään joka syksy tonttufestivaali.

IMG_3982.jpg

"No one really knows their true names – they’ve been asked numerous times, but are too busy to answer. People simply know and call them Sisyphers"

Tonttujen lisäksi Wroclawista löytyy siltoja. Kaupungin läpi virtaavaan Oder-jokeen laskee kaupungin alueella muitakin jokia ja lisäksi alueella on seitsemän erikokoista saarta. Wroclawia kutsutaankin toisinaan Pohjolan Venetsiaksi.

Täällä yövyimme Europejski -nimisessä hotellissa, auton pysäköimme kadun varteen lähelle hotellia. Illalla suuntasimme askeleet kohti vanhan kaupungin keskustaa Stare Miastoa ja markkina-aukiota (Rynek). Aukiolta löytyi tonttujen lisäksi kaikenlaista tapahtumaa; hetken aikaan seurasimme torille pystytetyllä stadionilla (=kaukalo) pelattua jalkapallo-ottelua.

Wroclawissa täydensimme Unescon listaamme; 1931 valmistunut Satavuotishalli on valmistuessaan ollut maailman suurin teräsbetonirakenne. Lisäksi halli on yksi harvoista säilyneistä Hitlerin puhuja-areenoista. Hallin vieressä on lähes hehtaarin kokoinen suihkulähde -yksi Euroopan suurimmista. Meidän lisäksemme suihkulähteellä oli sunnuntai aamuna paikallinen pultsari aamupesulla.

20190713_195424.jpgIMG_0101.jpg

Auschwitz Birkenau 14.7.2019

2017 kävimme Gdanskin lähellä Stuthoffin keskitysleirillä, nyt oli vuorossa Oswiecimin kapungin liepeille rakennettu Auschwitz Birkenau. Leirialueeseen kuului kolme eri keskitysleiriä: Pääleiri Auschwitz I, tuhoamisleiri Auschwitz II eli  Auschwitz Birkenau ja työleiri Auschwitz III eli Monowitz. Leiri oli toiminnassa vuodesta 1940 vuoteen 1945, jolloin puna-armeijan joukot vapauttivat jäljellä olleet vangit.

Auschwitz on toiminut keskitysleirimuseona vuodesta 1947 alkaen. Vierailijoita museossa käy vuosittain lähes 2 miljoonaa. Auschwitz lisättiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1979.

Olimme etukäteen varanneet paikat klo 13.30 englanninksi opastettavaan ryhmään. Nelisen tuntia kestäneen kierroksen jälkeen oli mielessä samat ajatukset ja kysymykset kuin pari vuotta aiemmin Stuthofissa; eikö ihmisen julmuudella ole mitään rajaa. 20190714_133649.jpg

Auschwitzin leirikompleksin ensimmäinen johtaja oli komendantti Rudolf Höss, jonka aloitteesta leirin portille kiinnitettiin iskulause ”työ tekee vapaaksi”, 

IMG_0132.jpg

Rata päättyy.

Vangit tuotiin Auschwitz Birkenauhun junalla ja heidät tarkastettiin välittömästi laiturilla. Työkyvyttömiksi todetut jatkoivat matkaansa suoraan  radan päässä oleville kaasukammioille. Kaukana taustalla näkyy Birkenaun portti - Kuoleman portti.

Krakova 14.-16.7.2019

Ajelimme Krakovaan myöhään iltapäivällä ja majoittauduimme Aneks Hotelu Kazimierziin, Krakovan Juutalaiskortteliin. Sanotaan, että Kazimierzin alueelle kuuluu Krakovan trendikaupunginosan titteli. Täällä on  90-luvulla kuvattu kohtauksia Steven Spielbergin Shcindlerin lista-elokuvaan. 

 Maanantai aamuna patikoimme reippaasti mäkeä ylös Wawelin linnan alueelle ja kiertelimme aamupäivän linnan piha-alueella ja kävimme Katedraalissa. Wawelin linna on Puolan vanha kuninkaanlinna, jonka rakennutti 1300 -luvulla Puolaa hallinnut Kasimir III Suuri.  Roomalaiskatolista Wawelin linnan Katedraalia pidetään Puolan kansalliskirkkona ja se on Puolan tärkein uskonnollinen rakennus. Katedraalissa on kruunattu monia Puolan kuninkaallisia ja sinne on haudattu neljää hallitsijaa lukuun ottamatta 45 Puolan edeltävistä vallanpitäjistä.  IMG_0144.jpg

20190715_150337.jpgWawelin mäeltä laskeuduimme kohti vanhaa kaupunkia, Stare Miastoa. Tämäkin löytyy Unescon maailmaperintökohteiden listalta. Tori ja kadut olivat täynnä turisteja, joukossa paljon suomalaisia. Tarkistinkin illalla Suomesta lentävien halpalentoyhtiöiden kohteet, ja löytyihän sieltä Wizzairin Turku-Krakova. Maanantai lounaaksi lautasellinen pierogeja (filled dumplings) ankka-omenatäytteellä. Iltapalan söimme Kazimierzin alueen "katukeittiössä", pitkään kypsytettyä naudanlihaa sämpylän välissä. Annoksella taisi joku nimikin olla. Puolalaisten oma pikaruoka, Zapienka, jäi tällä reissulla maistamatta.

Varsova 16.-17.7.2019

Krakovasta Varsovaan on matkaa suunnilleen 300 km, tuo taisi olla ainoa syy Varsovassa yöpymiseen. Kaupunki yllätti positiivisesti ja on ehkä uuden vierailun arvoinen. Hiukan ihmettelimme keskellä Charles De Gaulle -liikenneympyrää ollutta palmua. Selvisihän tuokin asia ystävämme googlen avulla: Palmu on muovista ja metallista rakennettu taideteos, joka tunnetaan nimellä Greetings from Jerusalem Avenue.

1869 perustettu Kahvila A Blikle, Nowy Swiat kadulla, oli Mannerheimin kantapaikkoja, hänen Puolan vuosinaan 1909 - 1914. Yöpaikkamme Royal Route Residence oli viereisessä rakennuksessa ja täytyihän meidän tuossa kahvilassa poiketa. Emme tosin maistaneet Mannerheimin suosimaa hummerimunakasta. Tunnelmallisesta kahvilasta löytyi asiakkaiden kuvia seiniltä, Mannerheimin lisäksi mm. Elizabeth Taylor.20190717_093520.jpgIMG_20190717_202115.jpg

 

Jasionowo Gaj 17. - 18.7.2019

Jasionowo on pieni paikkakunta Puolassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Liettuan rajalta. Täällä yövyimme 2017 matkalla, tuolloin ihmettelin millaisen majoituksen saa 42 eurolla. Tällä kertaa yöpyminen maksoi 27 euroa, paikka siis Booking.fi sivuilta löytynyt Jasionowo Gaj. Auton saa pysäköityä aidatulle pihalle ja lähistöllä olevassa rekkamiesten baarissa löytyy aamupalaa ja iltapalaa yms 24/7. Sijaintinsa puolesta Jasionowo Gaj on erinomainen yöpaikka E67 tietä matkaaville. Mukavien ihmisten lisäksi isäntäperheeseen kuuluu kolme koiraa, edellisen reissun pieni noutajan pentu oli nyt kasvanut täyteen mittaansa ja odotteli meitä käpy suussa asuntomme oven takana.

20190717_172212.jpg

LIETTUA

Kuurinkynnäs 18.-20.7.2019

Kuurinkynnäs on Klaipedan edustalla oleva maakaistale, jonka eteläosa kuuluu Kalingradin alueeseen ja pohjoispuoli Liettuaan.Kuurinkynnäs ei ole saari, koska se lyhdistyy etelässä Venäjän mantereeseen. Klaipedasta tälle kaistaleelle kuljetaan lautalla, matka kestää 5-10 minuuttia ja maksaa reilut 10 euroa. Vuodesta 2000 lähtien Kuurinkynnäs on ollut Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Olimme varanneet majoituksen kahdeksi yöksi pohjoispäädyn Smiltynestä. Bongasimme vuokrapyöriä Hotellin pihasta..latasimme pyörävuokra-appin puhelimiin ja lähdimme tutkimaan lähiseutua fillareilla. Perjantai aamuna ajoimme autolla Nidaan, kynnään eteäosassa olevaan kylään, jossa tutustuimme parin tunnin patikkareisulla Parnidžio-dyyniin. Käsittämättömän hienot maisemat, hiekkaa silmän kantamattomiin ja meri. Suuri osa kynnäästä on luonnonsuojelualuetta ja alueelle mennessä maksetaan autokohtainen luonnonsuojelumaksu, henkilöautolta tuo maksu on 20 eur.

VDHP1396.jpg20190719_112917.jpgIMG_0180.jpg

Dyynin lisäksi kävimme Nidassa ihailemassa Tomas Mannin kesähuvilalta avautuvia huikeita maisemia.

IMG_0184.jpg

Takaisin Smiltyneen ajaessamme pysähdyimme Pervalkan kylän kohdalla rannalle lukemaan ja syömään eväitä pariksi tunniksi. Tämä oli roadtrippimme beach-osuus.

20190719_154017.jpg

LIETTUA

Matkalla Riikaan pysähdyimme Šiauliain ristikukkulalle. Paikan historia on hämärän peitossa. Uskotaan, että ensimmäiset ristit on tuotu linnavuoren alueelle sen jälkeen, kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan Marraskuun kansannousussa vuonna 1831. Neuvostovallan aikana ristien tuonti kukkulalle oli väkivallatonta vastarintaa miehittäjiä vastaan. Neljä kertaa ristit jyrättiin Neuvostoliiton toimesta maan tasalle, joka kerta niitä pystytettiin uudelleen. Kukaan ei enää tiedä paljonko ristejä on, satoja tuhansia on arvaus.

IMG_0204.jpgIMG_0198.jpg

LATVIA

Riika 20. - 21.7.2019

Riian historiallinen keskusta on lisätty Unescon maailmanperintökohteiden listalle 1997. Hotellimme oli aivan Mustapäiden talon vieressä Raatihuoneentorin reunalla ja siitä oli helppoa lähteä tutustumaan kaupunkiin. Kauppahalli kuuluu monessa kaupungissa pakko nähdä -listalle, Riian kauppahalli ei ole tästä poikkeus. 1. maailmanodan aikana nämä kaarihallit toimivat Zeppelinien huoltohalleina ja vuodesta 1930 hangaareissa on toiminut kauppahalli  ja rakennusten ympärillä tori. Viidessä hallissa ja  niitä ympäröivällä torialueella on myynnissä on ihan kaikkea - siis kaikkea! Torilta kävelimme katsomaan Latvian vapaussodassa (1918-1920) kaatuneiden muistoksi pystytettyä Vapauden muistomerkkiä. Reittimme kulki kanavan rantaa Riian oopperatalon ohitse. 

riika.jpg

Vapaudenpatsaalta matka jatkui Ruutitornin kautta Kolmen veljeksen taloille. Jugend-tyyliset Kolmen veljeksen talot ovat kaupungin vanhimmat kivitalot. Illallisen söimme pitkän kaavan mukaan Bremenin kaupungin lahjoittaman soittoniekat patsaan vieressä olevassa ravintolassa. Patsaan lahjoittamisen aikaan (1990) Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä, siksi patsaan eläimet katselevat maailmaa rautaesiripun takaa. Latvia itsenäistyi uudelleen 1991.

.jpg

"Stalinin hammas"

Rakennuttamalla Moskovaan seitsemän suunnilleen samanlaista rakennusta Stalin halusi osoittaa muulle maailmalle että Moskovassa on pilvenpiirtäjiä . Stalin lahjoitti samanlaiset rakennukset myös Riikaan ja Varsovaan. Moskovan rakennukset mellä on nyt vielä näkemättä.

stalin.jpg

KOTIMATKALLE

Sunnuntai oli viimeinen matkapäivämme, vielä pieni aamulenkki vanhassakaupungissa ja sitten kohti Tallinnaa. Liput oli hankittu klo 22 lähtevään Viking XPRS:iin. Matkalla satamaan poikkesimme Latvian super-alkossa ja Tallinnan uusimmassa, Ulemiste-nimisessä, ostoskeskuksessa. 

Umpiväsyneinä ja auto täynnä tavaraa ajoimme kotipihaan 3.30 aamulla. Hieno reissu!

Yhteenveto 8.-22.7.2019

  • Auto: Hyundai i40
  • Matkakilometrit 8.7. - 22.7./ 3900 km
  • Dieselin hintoja matkan varrella: Saksa, Hechtstucke: Diesel 1,329 eur/l  Puola, Wroclaw: Diesel 4,97 zl, 95 5,07zl/ Liettua ja Latvia: Diesel 1,17 eur ja 1,09
  • polttoainekulut yhteensä n. 250 eur

Yöpymiset (hinta 2:lle):

  • Kööpenhamina: Wakeup Copenhagen -Carsten Niebuhr Gade,  107 eur 
  • Lyypekki: Appartementhaus Obertrave 85,50 eur
  •  Berliini: Angleterre Hotel 176,40 eur (2 yötä)
  • Wroclaw: Hotel Europejski Wroclaw Centrum 59 eur
  • Krakova: Aneks Hotelu Kazimierz, 87 eur (2 yötä, sis. aamiainen)
  • Varsova: Royal Route Ressidence, 53 eur
  • Jasionowo: Jasionowy Gaj, 27 eur
  • Klaipeda: Smiltynes Jactklubas 154,35 (2 yötä, sis. aamiainen)
  • Riika: Hotel Garden Palace, 76,95 eur (sis. aamiainen)

Laivamatkat

  • Turku - Tukholma; Viking Grace 120 eur (hytti 2 hlö)
  • Rödby - Puttgarden: 105 eur 
  • Klaipeda - Kuurinkynnäs 12,30 eur
  • Tallinna - Helsinki, Viking XPRS, 60 eur

Siltamaksut

  • Juutinrauma: 65 eur

Muut maksut

  • luonnonsuojelumaksu Kuurinkynnäs 20 eur

sunnuntai, 23. kesäkuu 2019

Se on juhlan paikka!

IMG_9886.jpgToukokuun loppu merkitsee monille koulun päättymistä ja kesäloman alkua. Meille se tarkoitti tänä keväänä myös ylioppilasjuhlia. Juhlimme lauantaina 1.6. Sannin koulun päättymistä ja valkolakkia. Sain kunnian kiinnittää toisenkin lyyran mekkoni rinnuksiin. Tyttöjen juhlaan valmistautuminen on huomattavasti mutkikkaampaa kuin poikien. Ripset, meikit, hiukset..kaiken tulee olla kuosissa. Ja sitten se mekko, tai ne mekot: Päivämekko, iltamekko ja seuraavan päivän mekko sekä kengät! Huh huh. 

Viikonloppu mentiin kaksien juhlien taktiikalla; Hopearaitin lakkiaiset lauantaina  ja Tomaksen kaksoistutkintoa juhlittiin Kaunokinkujalla sunnuntaina.

Ylöjärven lukion juhlasta jäi mieleen Riemu-ylioppilaan, 50 v sitten ylioppilaaksi Ylöjärveltä kirjoittaneen,puhe. Puheessa muistutettiin elinikäisen, jatkuvan oppimisen merkityksestä ja kehotettiin pitämään mieli avoimena ja katse eteenpäin.

IMG_9922.jpg

IMG_9923.jpg

 

 

 

 

 

 

Tällä kertaa kahvipöydästä löytyi self-made macaronsien lisäksi ylioppilaskeksejä, kultaisia lyyroja, marenkeja ja ylioppilastikkareita.. ja mamman loihtimien voileipäkakkujen seurana muutama täytekakku ja juustokakkuja. Valkosuklaa ja marjamousse olivat makeissa kakuissa teemana. Ohjeet leivonnaisiin pääosin Kinuskikissalta, Annin uunissa ja makeaa.fi sivuilta . Tekstin jälkeen muutama kuva kahvipöydästä ja pari otosta juhlavieraista.

IMG_9929.jpgIMG_9925.jpg

 

IMG_9974.jpg

JuhlavieraatIMG_9918.jpg

Ylöjärven lukio, ylioppilaat 2019IMG_3691.jpg

Isä&tytärIMG_3678.jpg

Hattupäiset serkutIMG_3670.jpgIMG_3662.jpgIMG_9981.jpg

perhepotretti

 
 

lauantai, 25. elokuu 2018

Lomalla Normandiassa

Sieppaa.jpg


Pienen pieni Honfleur oli majapaikkamme heinä-elokuun vaihteessa yhden helteisen viikon ajan. Tähän pikkukylään päädyimme puolivahingossa etsiessäni  booking.comista ja vähän muualtakin huoneistoja Normandian maihinnousupaikkojen läheisyydestä.

Honfleur on kauniista satama-alueesta ja värikkäistä, kaupankäynnillä rikastuneiden perheiden rakentamista, taloista tunnettu satamakaupunki Pohjois-Ranskassa. Kaupungin keskusta on vanhan sataman ympärillä ja se muistutti hyvin paljon viimevuotisen matkakohteemme Gdanskin vanhan kaupungin keskustaa.

Hyvän sijaintinsa vuoksi Honfleur oli ennen tärkeä kauppakaupunki. Nykyisin vanhassa satamassa on kauppa-alusten sijaan huviveneitä ja rahtilaivat käyttävät lähellä sijaitsevan Le Havren modernia satamaa.

Keskustan pikku kaupoissa myydään calvadosta, keksejä ja taidetta. Sataman ympärillä on paljon ravintoloita ja kahviloita, jotka tarjoilevat kaikennäköisiä mereneläviä. Kaupungissa sijaitsee myös Ranskan suurin puusta tehty kirkko Sainte-Catherine. Itse asiassa tuo puukirkko oli vain muutaman kymmenen metrin päässä majapaikastamme, 12 Rue des Capucins.

Reissuun lähdimme sunnuntai aamuna 29.7. klo 9.25 Finnairin lennolla AY1573. Noin kolmen tunnin lento ja olimme jo Charles De Gaullen kentällä, Budget autovuokraamossa. Ajopeliksi saimme kohtuullisen uuden Peugeot 208, joka osittautuikin Honfleurin kapeilla kujilla oikean kokoluokan menopeliksi. Oman automme jätimme lähtiessä Helsinki-Vantaa lentokentän naapuriin Flyparkiin, kuten edelliselläkin Helsingistä jonnekin -lennolla. Yhden pysähdyksen taktiikalla ajoimme CDG:ltä Honfleuriin ja olimme iltapäivällä perillä.

IMG_2438.jpg

IMG_9449.jpgIMG_9451.jpgIMG_2432.jpgIMG_2430.jpg

 Matkalla viestittelimme Amelien kanssa, joka tuli tuomaan meille asuntomme avaimet ja myös loppuviikosta pois lähtiessämme kävi tarkastamassa asunnon. Booking.comin kautta olemme varanneet useampaan reissuun majoituksen ja hyvin on toiminut aina. Useamman yön majoittumiseen ei hotelliyöpyminen hokuttele yhtään, meille sopii paremmin asunnon vuokraaminen. Home Awayta käytimme Nizzassa, muuten valinta on ollut Booking.com. Onnistui hienosti tälläkin kerralla. LeValentin Normand oli juuri sitä mitä oli luvattu: Idyllinen ja hyvin varusteltu asunto vanhassa kaupungissa, lähellä kaikkea.

IMG_9348.jpgIMG_9346.jpgIMG_9339.jpg






IMG_9344.jpgIMG_9350.jpg
IMG_9341.jpg

















Aamulenkiltä patonki ja macaronsit lähi-boulangeriesta matkaan ja aamupalalle "kotiin". Kuva on otettu päivänä, jolloin kadun pätkä oli autoilta suljettu koko aamupäivän.. muuttokuorman purkamisen takia. 
IMG_9510.jpg

Päiväohjelma oli useimpina päivinä sama; reipasta ja vähemmän reipasta aamukävelyä jossain päin kaupungilla, satamassa, ihan missä vaan. Aamupalan jälkeen auto alle ja kohteeseen x (ennalta sovittu).. Iltapäivä rannalla ja illalla sataman ravintoloihin syömään ja istuskelemaan. Etukäteen olimme sopineet muutaman matkakohteen ja muuten oli ajatus viettää laiskaa elämää. 

Maanantaina ajoimme Le Havreen, halpismyymälä Primarkin alennusmyynteihin. Matkaa Honfleurista Le Havreen on parikymmentä kilometriä ja se mennään A29 moottoritietä ja Pont de Normandie -vinoköysisiltaa pitkin. Olipahan melkoiset näköalat tuolta!IMG_2412.jpgMoottoriteitä ajaessa piti lompakko olla esillä tiemaksuja varten. Sama tilanne oli myös sillalla. Pont De Normandie siltamaksu henkilöautoille oli 5,40 eur. Lompakko kaivettiin esiin myös Primarkissa, kuvassa maanantain ostokset. Primarkissa kävimme vielä perjantaina pois lähtiessä ostamassa lisää vaatteita ja matkakassin.IMG_2414.jpg

Maanantain oli synttäripäiväni, viisikymppiä tuli mittariin. Virallinen synttärikuva otettiin iltapäivällä Honfleurin uimarannalla:IMG_9415.jpg

Tiistaina suunnistimme Deauvilleen laukkakisoihin. Laukkaradan lisäksi kaupungista löytyy kasino ja hieno uimaranta. Pariisista tullaan Deauvillen beachille  viettämään rantaelämää, pakoon Pariisin ruuhkaa ja pakokaasuja. Sanotaan, että jos Hollywoodissa on "Walk of Fame" niin Deauvillessa on "Beach of Fame". Rannalla on vieraillut usempikin kuuluisuus ja uimakopit onnimetty a.o. kopissa vaatteita vaihtaneen filmitähden mukaan. 

Laukkakisat olivat vanhalle ravifanille hieno kokemus, yllätyksenä tuli että laukat juostaankin eri suuntaan kuin ravit. Vähän mietimme etukäteen, mikä mahtaa olla pukukoodi Meeting de Deauville Barriere-tapahtumassa. Kuten kuvasta näkyy ei ainakaan arkipäivän kisoissa tavallinen katsoja esiinny juhlatamineissa. Tosin hattupäisille naisille oli tarjolla ilmainen sisäänpääsy ja oli siellä pukukansaakin. 

IMG_2454.jpg

IMG_2463.jpg

Operation Overlord 6.6.1944

Ajatus Normandian matkasta heräsi joskus viime syksynä Puolan matkan jälkeen. Tuolla reissulla kävimme Stutthofin keskitysleirillä, sama aikakausi ja tapahtumat Euroopan toisella laidalla kiinnostavat  -siksi Normandia.

Keskiviikko oli maihinnousupäivä. Olimme etukäteen päättäneet, että ajamme ensin Pointe du Hociin ja sitten Omaha Beachille ja amerikkalaissotilaiden hautausmaalle. Kesäkuun 6. päivää 1944, jota kutsutaan nimellä D-Day,  Normandian rannikolla käynnistyi operation Overlord, liittoutuneiden maihinnousu Saksaa vastaan. Taisteluita käytiin pitkin rannikkoa ja yhtenä kiivaimmista taistelukentistä oli 8 kilometrin mittainen Omaha Beach.

Pointe du Hoc on yksi niitä alueita, jonne maihinnousu alkoi 6.6.1944 klo 6.30. Muut maihinnousupaikat olivat loivaa hiekkarantaa, täällä rangerit kiipesivät jyrkkää kallioseinämää. Alue oli melko iso ja täynnä erilaisia bunkkereita ja kuoppia.

IMG_9524.jpgIMG_9521.jpg

IMG_9549.jpg

Omaha Beachin D-Day tapahtumia kuvataan Steven Spielbergin "Pelastakaa sotamies Ryan" elokuvan alkuosassa.  Tällä rannalla Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisioona kärsi suuret tappiot, vastassa oli Saksan parhaiten koulutettu 352. divisioona. Ensimmäisen taistelupäivän aikana kuoli tuhansia sotilaita, mistä tulee nimi Verinen Omaha. Rannalle on pystytetty 9 metriä korkea teräksinen muistomerkki, Les Braves. 

IMG_9614.jpg

Amerikkalaisten sotilaiden hautausmaa Colleville-sur-Mer'in pikkukylässä oli keskiviikon roadtrippimme kolmas etappi. 9387 ristiä tai Daavidin tähteä viivasuorissa riveissä.Toisten ristien juurelle on tuotu kukkia tai pieni Amerikan lippu. Risteissä lukee kaatuneen nimi, kotipaikka ja kuolinaika. Toisiin on kirjoitettu:

Here Rests in Honored Glory a Comrade in Arms Known But to God

IMG_9643.jpgIMG_9664.jpg

70 hehtaarin suuruinen hyvin hoidettu hautausmaa on vaikuttava näky. Alueella on pieni kappeli hiljentymistä varten. Lisäksi hautausmaan reunalla on muistomerkki, jonka seinillä on maihinnousun tapahtumia Normandian rannikolla ja muualla Euroopassa kerrottu erilaisten karttojen avulla.IMG_9670.jpgIMG_9678.jpg

Torstaina oli rantapäivä. Pakkasimme eväät, kirjat, lentopallon ja vähän muutakin reppuun ja kävelimme parin kilometrin matkan rannalle. Olimme kyllä rannalla olleet jo kaikkina muinakin päivinä, muta tämä päivä oli pyhitetty pelkälle rantaelämälle.

Vuoroveden vaihtelu on mielenkiintoista, jopa mystistä. Ilmiö johtuu kuulema kuun ja auringon vetovoimasta ja Euroopassa vuoroveden aiheuttama merenpinnan vaihtelu on suurimmillaan Englannin kanaalissa. Ranskan puolelle Normandian ja Bretagnen rannikolla vuoroveden korkeusero on suurimmillaan yli kolmetoista metriä. Moniin kanaalin satamiin pääsee laivalla vain nousuveden aikana. Vuorokauden aikana on kaksi nosuvettä ja laskuvettä. Vedenpinnan korkein vaihe on vuoksi ja matalin on luode, näiden ajallinen ero on reilu 6 tuntia.

Marssimme rantaan aampupäivällä, jolloin vesi oli vielä kaukana ja uiminen oli kielletty (varmaan siksi, että siellä missä oli vettä oli myös laivareitti). Rantapäivämme beach-osuus oli noin 3-4 tunnin mittainen, enempää ei pää kestänyt olla auringon paahteessa. Ollilla oli kylläkin Omaha Beachilta ostettu paperihattu.
IMG_9426.jpgIMG_9430.jpgIMG_9394.jpgIMG_9389.jpgIMG_2499.jpg

IMG_2507.jpg

Perjantai aamuna Hyvästelimme Honfleurin ja ajelimme Peugeotilla Le Havren kautta Versaillesiin. Säätiedotus oli luvannut auringonpaistetta myös tälle päivälle, auton ulkolämpötilamittari esittelikin päivän aikana lukemia 35 ja 39 välillä.

Versaillesissa kävimme pari vuotta sitten syyslomalla. Nyt oli suunnitelmissa skipata palatsi ja keskittyä puistoon ja suihkulähteisiin. Puistopäiväksi valikoitui matkan viimeinen päivä, koska lauantaisin puistossa soi musiikki ja suihkulähteet suihkivat vettä. Yöpaikan valinnassa panostimme sijantiin. Parin sadan metrin päässä palatsin pääportilta sijaitsevan hotellimme (Hotel De France) huoneet oli sisutettu teeman mukaisesti. Suoraan sanottuna aika kammottavia. 

IMG_9844.jpgIMG_9827.jpgIMG_9745.jpgIMG_9741.jpgIMG_9739.jpgIMG_9742.jpgIMG_9736.jpgIMG_9812.jpg
IMG_9755.jpg

Noin kymmenen kilometria kävelyä ristiin rastiin helteisessä puistossa oli lauantai aamupäivän ohjelmamme. Puistokävelyn jälkeen oli aika valmistautua kotimatkaan, Versaillesista Peugeot suunnistikin kohti lentokenttää. Auto palautettiin vuokraamoon ja jatkoimme Finnairin kyydillä Helsinkiin. Hieno viikko takana ja Normandiaan voi mennä toistekin, paljon jäi näkemättä.






torstai, 22. helmikuu 2018

Tunteikas päivä

Torstai 15.2. oli monelle tavallinen talvipäivä -meille ei. Iltapäivällä oli Satakunnan lennoston tammikuun saapumiserän sotilasvala ja klo 18 alkaen Ylöjärven lukion vanhojen tanssit.

Ennen valatilaisuutta oli Pirkkalan tukikohdassa kalustoesittely: Sisu, Pasi ja muut oli järjestetty näytille. Panssariajoneuvojen ja kuorma-autojen lisäksi esillä oli myös lentokalustoa. Varsinainen valatilaisuus alkoi klo 13 joukkojen järjestäytymisellä.

IMG_1500.jpg
Minä N.N. lupaan ja vakuutan
kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän
Jumalan edessä,
olevani Suomen valtakunnan
luotettava ja uskollinen
kansalainen. 

Tahdon palvella maatani rehellisesti
sekä parhaan kykyni mukaan
etsiä ja edistää sen
hyötyä ja parasta.

.....

Kaiken tämän minä
tahdon kunniani  
ja omantuntoni mukaan täyttää.

Valan esilukijana toimi vuorineuvos Kari Neilimo
IMG_1501.jpg

Valan jälkeen kävimme lentosotamies Maijalan kanssa sotilaskodissa hernesoppalounaalla ja tutustuimme majoitustiloihin ja sisällä olleesseen kalustoesittelyyn, eli aseisiin.
Klo 16 lomallelähtötarkastuksen jälkeen pikaisesti suunta kohti kotia. Pikainen vaatteiden vaihto ja kohti vanhojen päivän tanssiaisia.

Sannin vanhojen päivään valmistautuminen alkoi tammikuussa puvun ostamisella. Koulussa valmistautuminen aloitettiin tanssitreeneillä jo viime vuoden puolella. Mekko löytyi yllättävän helposti. Cloth House Kauppakadulla oli ensimmäinen kauppa, jossa kävimme ja muualla ei tarvinutkaan käydä. Sanni lähti mekko-ostoksille tavoitteena vaaleanpunainen bling bling-unelma -ilman tylliä...Tummasiniseen pitsi-tylliunelmaan päädyttiin.

Tanssit noudattelivat vanhoja perinteitä ja pukuloisto oli mahtava. Koulun liikuntasalista oli koristelemalla saatu tunnelmallinen tanssisali.
Tässä alla kuvakooste; kaikki kuvat: Maria Sorsa
j1_BJ5B0782%20copy.jpg
b_BJ5B0778%20copy%202.jpgb_BJ5B0774%20copy.jpgk_BJ5B0822%20copy.jpgf_BJ5B1096%20copy.jpg
b_BJ5B1307%20copy.jpg

maanantai, 1. tammikuu 2018

Ei vuodet kulu ne kuluttaa

VUOSI 2017

Tammikuussa juhlimme häitä kokoontumalla sunnuntaibrunssille Näsilinnan  von Nottbeck-ravintolaan. Näitä häitä on tosin juhlittu jo 50 vuotta sitten.. ja nyt uusiksi eli mamman ja papan kultahäät.

IMG_4423.jpg

ryhm%C3%A4.jpg

IMG_4425.jpg

Museo Milavida on vuonna 2015 Näsilinnaan perustettu museo, jossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä. Näsilinnan, von Nottbeck -suvun ja Hämeen museon historia on aina jollain tavoin näyttelyiden teemana. Alkuperäinen Milavida oli vuonna 1860 valmistunut Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama puuhuvila, joka sijaitsi Näsipuistossa nykyisen Näsijärvenkadun päässä.

Museo jäi tällä reissulla vielä käymättä, mutta ainakin von Nottbeckin brunssia voi suositella.


Suru on kunniavieras -laulun sanat pyörivät mielessä kun syksyllä  2016 jätimme Railille jäähyväiset. Huhtikuussa suru saapui jälleen; Iso Mamma nukkui pois. . 

"Sitten kun kukkanen kesän on nähnyt hajoo se maahan,
on multaa.
Näet sen silti kukkana aina,
muistot on kalleinta kultaa.
Eikä sun vieraasi asumaan jäänyt,
lähti se muualle matkaan.
Vielä se tulee,
mennäkseen jälleen lähemmäs kuin aavistatkaan."


IMG_4686.jpg
Kesän alussa oli juhlan aika, Suvivirsi ja Gaudeamus igitur. Molemmat saavat kyyneleet silmiin. Juhlimme Antin valkolakkia ja kauppiksen päästötodistusta. Sanni selvitti lukion ykkösvuoden ja viikkoa myöhemmin kävin itselleni hakemassa ylemmän ammattikorkeakoulun todistuksen TAMKista. Yksi tavoite saavutettu. Opinnäytetyöni aiheena tällä kertaa tilaajan hankinnat Valkeakosken sairaalan korjausrakennushankkeessa.
Antin askelmerkit määrittelee tammikuusta 2018 alkaen puolustusvoimat. Sijoituspaikkana ainakin aluksi Pirkkala.

Syksy kului virkatessa, lähdin hetken mielijohteesta mukaan Kalevala Cal peittoprojektiin. Virkkaamisen aloitin Puolan reissulla ja koko syksyä rytmitti maanantaisin ja perjantaisin julkaistut virkkausohjeet. Peiton sain ennakkoaavisteluistani huolimatta valmiiksi ja katselin linnanjuhlia itsenäisyyspäivänä valmiin peiton kanssa. Alla olevassa kuvassavalmis peitto ja pari vaihetta matkan varrelta.
24327782_338963066571764_573471061216906

Vuosi 2017 on taputeltu ja uusi vuosi 2018 on ihan alkumetreillä. Vuoden vaihtumista juhlistimme saunomalla pihasaunassa ja katsomalla NBA korismatsia. Saunapolkuamme valaisee jätkänkynttilä. 


"Eletään tätä elämää täysillä ja isolla liekillä, niin notta jokaanen päivä on elämisen arvoonen! Uskalletaan unelmoira ja toteutetaan niitä asioita, mitä itte elämältä halutaan. Vaikka välillä tulee kolhuja kuoreen, niin ei jäärä tuleen makaamaan"
- Elämän roihu, Duudsonit-.