sunnuntai, 3. syyskuu 2017

Gdanskiin ja takaisin -EM volley 2017 ja vähän muutakin

Lentopallon EM-kisat pelataan Puolassa. Tämä toteamus määritteli kesälomamatkamme 2017. Lentäen vai autolla?

Omatoimimatkaajia olemme olleet aina,  kisamatkajärjestäjien valmispaketteja ei edes mietitty. Via Baltica oli vielä kokematta eli päädyimme rengasmatkalle Gdanskiin.

Tallinnasta Gdanskiin on reilu 1000 km. Päätimme lähteä matkaan yhden yöpymisen taktiikalla. Reissuun lähdimme tiistai iltana Viking XPRS:llä. Yöpyminen laivassa ja aamulla 6.45 Hyundai starttasi laivan autokannelta kohti etelää. Majapaikka oli varattu etukäteen Puolan Suwalkista, eli ajomatkaa keskiviikolle noin 700 km. Tietyöt vähän hidastivat Tallinnasta lähtiessä matkantekoa, muuten aika sujuvaa ja Eestin läpi ajoimmekin pysähtymättä. Latvian rajan jälkeen pysähdyimme Ainazissa huoltoasemalle, jossa ripeästi kerrosateriat aamupalaksi ja auton tankkaus. Diesel maksoi 0,997 eur/l.

image.jpg

image.jpg

Latvian puolella E67 kulkee hetkittäin aivan meren rannassa ja pysähdyimmekin vielä jaloittelemaan merenrantaan, iphonen kameran mukaan paikka oli nimeltään Drusti. Latviassa autojen määrä tuplaantui, rekkoja enimmäkseen..molempiin suuntiin. Latvian läpi ajoimme muun liikenteen tahdissa, ohittaa näköjään voi missä vaan ja maantielle mahtuu neljä autoa rinnakkain kun pientareetkin otetaan käyttöön. Tänne ei kannata polkupyörällä lähteä tien reunaan ajelemaan.

Liettuan läpi mentiin yhdellä pysähdyksellä ja iltapäivällä olimme jo Puolan rajalla. Puolasta Liettuaan ajaville oli tien tukkeena ojaan ajanut rekka, jolla siis perä ja keula osoittivat samaan suuntaan. Eesti, Latvia ja Liettua E67- tietä ajaen, yhtä puuduttavia kaikki. Puolassa maisema muuttui vähän mielenkiintoisemmaksi.

klo 16 aikoihin saavuimme ensimmäiseen majapaikkaamme, Jasionowy Gaj, booking.comin kautta varattu yöpyminen neljälle. Hintaa yöpymisellä oli 43 euroa ja muiden matkaajien kommenteissa paikkaa suositeltiin, koska siellä on kiva koira ja ystävällinen isäntä. Vähän jännitti millaisen majoituksen voi saada 43 eurolla.. Paikka oli mukava ja isäntä ystävällinen, koiria oli kolme. Sijainti E67 tien varrella, erittäin siisti ja hinta oli todellakin edullinen. Iltaa kävimme istumassa lähellä olevassa rekkamiesten taukopaikassa. Asiointikieli oli tässä paikassa puola ja ehkä saksa, englanniksi oli ihan turha yrittää. Puolan kieli on mielenkiintoinen, siitähän ei ymmärrä mitään. image.jpg

Torstaina aamulla lähdimme 8 aikoihin Suwalkista tietä nro 653 kohti Gdanskia (postauksen lopuksi ajoreittimme -kartta). Edellisen päivän rekkajonossa ajamisen jälkeen Suwalkista Oleckoon maalaismaisemareitti oli oikein hyvä valinta. Oleckosta jatkoimme tietä nro 655 kohti Gizyckoa, matkavauhti hidastui, koska tie kulki niin monen kylän läpi.Gizyckosta lähdimme kohti Oltzynia, navigaattori ehdotti pikkuteitä kulkemista ja reittiä Gdanskiin Dopre Miaston kautta -olisi kannattanut uskoa. Päätimme kuitenkin edetä karttakirjan mukaan isompaa tietä. Valinta olisi varmaan ollut ihan hyvä -ilman tietöitä! Oltzynissa ajelimme mateluvauhtia erilaisia kiertoteitä samat ruuhkat ja tietyöt uudestaan myös Gdanskia lähestyttäessä. Ruuhkassa istuessa välillä jo jännitti ehdimmekö illan peliin. Ergo Areenalla Suomi-Eesti klo 17.30. Majoittuakin piti ennen peliä. Gdanskin majoitus myös booking.comista, asunto 4:lle vanhasta kaupungista. Hieno asunto ja huippusijainti. Bonuksena vielä 24/7 alakerran aulassa päivystänyt "aulaemäntä". Suomen ja Puolan lentopallojoukkueet majailivat parin korttelin päässä.image.jpgimage.jpg

Ergo-Areenalle oli asunnolta matkaa noin 10 km, kävimme katsomassa Suomen pelit Viroa ja Serbiaa vastaan. Puola-peliin emme lippuja onnistuneet ostamaan, joten sen pelin katsoimme kaupungilla.. Illan ruokapaikka valikoitui sen mukaan missä näytettiin lentopalloa -Jack Daniels Bar! 

image.jpg

Nähtävyyksiä ja historiaa

Gdansk osoittaui mukavaksi kaupungiksi, kävelymatkan säteellä asunnostamme oli paljon nähtävää; vanhan kaupungin läpi kulkeva Kuninkaantie, Neptun suihkulähde ja Pyhän Marian kirkko. Iltaelämä oli myös Dluga-kadun ja Dlugi-aukion ympärillä.image.jpg

image.jpgimage.jpg Palaan Puolan synkästä historiasta tutustuimme Stutthofissa (Szutowo), jonne ajelimme sunnuntaina aamupäivällä. Hiljaiseksi veti.

Stutthofofin keskitysleirimuseo  on noin 35 km päässä Gdanskista. Stutthof oli ensimmäinen Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri Puolassa, joka toimi myös tuhoamisleirinä 1944, kun Stutthof valittiin mukaan natsien lopulliseen ratkaisuun”juutalaisongelmassa” ja sinne rakennettiin kaasukammio sekä krematorio. Leirin olemassaoloaikana sen pääportista kulki sisään 110 000 vankia, joista 85 000 menehtyivät holokaustin uhreina. Stutthofilla oli noin 40 alaleiriä, ja yhteensä laskettuna kaikilla leireillä oli noin 110 000 vankia 25 eri maasta, myös Suomesta. image.jpg

Toinen pala historiaa on Gdanskin telakan portti numero 2 ja vuoden 1970 mellakoissa kuolleiden telakkatyöntekijöiden muistomerkki. Vuoden 1970 tapahtumat johtivat ammattiyhdistysliike solidaarisuuden syntyyn 1980. 

Telakan portti oli tapahtumien keskipiste ja sitä näytettiin jokaisessa Puolan tapahtumia käsittelevässä uutisessa 80-luvulla, jolloin telakan työläiset sähkömies Lech Walesan johdolla nousivat vastarintaan vallitsevaa järjestelmää vastaan.

image.jpgimage.jpg

Gdyniassa ja Sopotissa olivat vielä sarvijaakot, Tamperelaisittain rollikat, liikenteessä. Viimeinen rollikka oli Tampereella ajossa vuoteen 1976, nyt se taitaa levätä Vapriikissa.

image.jpg

Ostoksilla

Kauppakeskus Madison oli kävelymatkan päässä asunnoltamme. New Yorker, Peek & Cloppenburg ja liuta muita kauppoja. Lisäksi apteekki, ruokakauppa ja ravintoloita. Perheen nuoriso viihtyi. Isompi ostoskeskus Galeria Baltycka oli keskustan ulkopuolella, täällä kävimme pariin kertaan. Baltyckassa sama setti liikkeitä kuin Madisonissa ja lisäksi muita mm. Bershka ja Sinsay. Baltyckasta ostin syksyn treenimotivaation kasvattamiseksi ihanan Minni Hiiri-kassin. Samassa kuvassa Sannin Baltycka löytö, avaimenperä. Tämä täytyy kotona pitää kissoilta piilossa!image.jpg

Ruoka

Puolalaiseen keittiöön emme tällä reissulla tutustuneet. Aamupalan teimme itse. Lounaaksi söimme reissun päällä ihan mitä sattuu, Gdanskissa yleensä jotain pikaruokaa puolaa puhuvalta tarjoilijalta tilattuna.. Päivän pääruuan söimme vaihtelevasti eri paikoissa vanhassa kaupungissa. Hintataso oli Suomen vastaavaa edullisempi.image.jpgimage.jpgimage.jpg

Kotimatka

Kotimatkalle starttasimme aikaisin tiistai-aamuna. Tarkoitus oli ajaa pohjoisempaa reittiä kuin tullessa, lähempänä Kalingradin rajaa. Ajatus oli myös Liettuassa ajaa Siauliain kautta nähdäksemme ristien peittämän Kryziu Kalnas-kukkulan. Puolan teitä ajellessa ajatukset muuttuivat (tietöitä, huonokuntoisia pikkuteitä, ..) ja palasimme Gizyckossa tulomatkan reitille. Ennen Latvian rajaa pysähdyimme rekkakuskien taukopaikalle syömään ja tuhlaamaan viimeiset zlotyt. Tämän kokemuksen olis voinut jättää väliin. Söimme rasvaiset makkarat ja otimme hampurilaiset mukaan..heitimme ne roskiin seuraavalla pysähdyspaikalla. Illan pimetessä saavuimme Saulkrastiin, jossa matkan viimeinen yöpyminen: Hotelli Gãles, pieni ja siisti, omakotitaloalueelle perustettu hotelli. Taisimme olla ainoat asiakkaat. Umpiväsyneenä pitkän päivän päätteksi nukkumaan.

Aamupalan jälkeen kohti seuraavaa etappia. Pysähdyimme Suomalaisten uudessa matkailukohteessa, Latvian Super Alkossa. Tallinassa meillä oli 4 tuntia aikaa ennen satamaan/lähtöselvitykseen ajoa. Adidas outlet, Karnaluks ja Rottermann City sovittiin pysähdyspaikoiksi. Kaikki varmaan arvaavat, että Karnaluksiin (lanka- ja kangaskauppa) halusin vain minä. Kaikista pysähdyspaikoista lähdimme jonkinlaisen ostospussukan kanssa pois.

Ajoimme klo 18.00 Tallinnasta lähtevä Viking XPRSiin, eli sama laiva kuin tullessa. Laivalla yritimme katsoa Suomi - Bulgaria jatkolohkon peliä läppäriltä, ipadista ja puhelimesta.. Ei onnistunut laivan wi-fillä eikä matkan ajaksi otetulla surffailuliittymällä.  Yle Areena toimi jotenkin kun pääsimme Suomen vesille. Tosin peli oli surkea esitys, passari Tervaportin sanoin "it went to shit". 

Kotona olimme  puolen yön aikaan. Takana reilu viikko (22.-30.8.)ja 2772 kilometriä. Koko päivän autossa istumisessa ei ole mitään mieltä, ainakaan lomalla. Saman reissun voisi toki tehdä uudestaan, mutta enintään 300 km/päivä matkustamista. Kartasta näkyy ajoreittimme Gdanskiin ja takaisin, lisäksi Gdanskin ulkopuolelle tehdyt pikku reissut (Gdynia, Sopot, Stutthof).image.jpg

tiistai, 25. heinäkuu 2017

Mökkitie

Viimeinen kesälomaviikkoni ja Ollin toistaiseksi ainoa lomaviikko mökkeiltiin  Vaskuulla 16.- 22.7. (su-la). Vähän oli ohjelmaa jo ennen Vaskuun viikkoa ; torstaina Komediateatterissa "Kaasua Komissario Palmu", perjantaina Pälkäneelle ja sieltä lauantaina Valkeakoskelle Apian kesäteatteriin katsomaan Baddingin "Paratiisi". Sunnuntaina juhlimme vaarin 85-synttäreitä Toijalassa hyvän ruuan ja perinteisen mölkkykisan merkeissä. Sunnuntai iltana pakkasimme kissat, koirat ja tavarat kahteen autoon ja karavaani lähti kohti Vaskuuta. Perinteisesti Elon kotipizzan kautta.image.jpg

Maanantaille luvattiin vesisadetta ja suuntasimmekin perinteiselle "Veljekset Keskinen-ostosmatkalle". Onhan se melkoinen laitos, vuosi vuodelta isompi. Tällä kertaa mukaan lähti kynsilakkoja, huulipunia, kuulokkeet, uistimia,..mitä vaan. Mitään ei taaskaan löydetty ja ostettu, silti 250 euroa köyhempinä jätimme ostosparatiisiin.

Tiistaina lenkkeilimme Ollin ja koirien kanssa järven toisella puolella. Kävelimme mökiltä Virtain suuntaan ja lähdimme Koivistontien kautta Ilvesniementielle, jota talsimme (sininen reitti) kuvassa näkyvän kukkasen kohdalle. Sportstracker näytti tässä kohtaa n. 6 km ja soitimme Antin hakemaan meidät. Koko järven kierros on n. 13 km ja sen teemme ensi kesänä. 6 km kohdalla tie muuttui soratiestä metsätieksi, mutta kartan mukaan metsätietä olisi päässyt Ruokkeentien kautta Vaskuuntielle.

image.jpg

Keskiviikolle sääennuste lupasi sadetta ja kylmää.. siis samaa kuin maanantaina ja tiistaina. Starttasimme päivällä kohti Peräseinäjokea, tarkoituksena oli matkalla käydä Sammatilla juuria etsimässä.. Eli paikalla, jossa oli Senjan ja Viljon talo joskus muinoin. Nevalantieltä tuo paikka löytyi. Asuinrakennus on palanut 70- luvulla, piharakennukset olivat vielä jäljellä. Nevalantieltä ajoimme Kalakoskelle katsomaan taloa, jonne Senja ja Viljo täältä muuttivat. Kujalan Sylvin ja Väinön taloa yritimme myös tiirailla, mutta pellon tilalle oli kasvanut metsä ja taloa ei tielle enää näkynyt. 

Peräseinäjoelta ei oikein ruokapaikkaa löytynyt, paikallinen Perätupa-niminen paikka oli enemmän keskittynyt juomatarjoiluun. Hautausmaalla käynnin jälkeen ajelimme Jalasjärven ABC:lle syömään. Vatsat täynnä lähdimme ajelemaan jälleen kohti Keskisen ostosparatiisia. Peräseinäjoella pysähdyimme vielä Ville Ritolan patsaalla. Kuvassa kulttuuria: Versailles 2015 ja Peräseinäjoki 2017.image.jpg

Tuurista ostimme lisää kynsilakkoja, huulipunia,uistimia ja kuulokkeet..ja jatkoimme matkaa Peränteelle Pirkon ja Sepon mökille. Edellisen kerran olemme käyneet Antin ollessa pikkupoika, vuotta ei muista kukaan. Vaskuun mökkikirjan mukaan vuonna 2001 olemme poikenneet pihassa, mutta isäntäväki ei ollut paikalla. Tällä kertaa olivat paikalla ja vietimme mukavan illan. Olihan se mökkikin ympäristöineen vähän muuttunut vuosien varrella. Hieno paikka. Jossain välillä Peränne Vaskuu (Virtain Ohtola) oli kallioleikkauksessa asevelihengen muistomerkki.image.jpg

Loppuviikon Olli ja Antti kalastivat epätoivoisesti..sateessa, paisteessa, tuulessa, tyynessä, pimeässä ja valoisassa. Tällä reissulla ei kalaa syöty. Perjantaina kelit paranivat ja istuimme iltaa ja grillailimme rannan grillikatoksessa.image.jpgimage.jpg

sunnuntai, 25. kesäkuu 2017

Suvivirsi ja Gaudeamus Igitur

Kolmekymmentä vuotta sitten ihmettelin miksi äiti jännitti ylioppilaskirjoituksiani, lattoi kirjoituspäivinä eväitä mukaan ja toukokuun lopulla hermostuneena odotteli tuloksia. Nyt ymmärrän. Keväällä 2017 tein kaikki samat asiat ja samassa järjestyksessä. Kaiken jännittämisen jälkeen lauloin Suvivirttä esikoisemme valmistujaisjuhlissa. Ylpeänä, lyyra rinnuksissa ja tippa silmässä.

Perjantaina 3.6. juhlimme Antin kaksoistutkintoa Tredun Ylöjärven toimipisteesä, Valossa. Juhliin valmistautuminen alkoi perinteisesti "Kinuskikissan" sivujen kautta. Lakkikakku, toffeepopsit ja ylioopilaspikkuleivät valikoituivat toteutukseen. Toffeepopsit olivat ennakoitua työläämmät, mutta kaiken vaivan arvoiset. Kuvassa "ylioppilaspojat" odottelevat juhlia jääkaapissa.  Alemmassa kuvassa juhlapöytä katettuna; voileipäkakut, rieskarullia, ylioppilaspikkuleivät ja lakkikakku, tuorejuustokakku, pannacottaa ja vaahtokarkkeja...

image.jpg

image.jpg

 

Juhlapäivän sää oli aurinkoinen, mutta jäätävän kylmä. Kuvat (by Maria Sorsa) otettiin pihalla, mutta muuten juhlimme sisätiloissa.

image.jpgimage.jpgimage.jpgimage.jpg 

perjantai, 28. huhtikuu 2017

Suru on kunniavieras

image.jpg
Iso Mamma nukkui pois  maanantaina 10.4.

Tänään olimme Hyvinkäällä Rauhanummen kappelissa jättämässä jäähyväisiä. Monta tarinaa vuosien varrelta muistettiin ja kerrottiin muistotilaisuudessa. Iso Mamman matka kulki Pohjanmaalta Heinolan kautta Helsinkiin ja 50-luvulla Hyvinkäälle, jossa alkuvuosina osoite vaihtui monta kertaa. Elämä oli välillä aika niukkaa, mutta ruokaa oli aina pöydässä ja ovi oli auki kaikille.

Kuvassa neljä sukupolvea noin viisikymmentä vuotta sitten.

Senja Eliisa Ylinen(o.s. Lahti), Rakel Hietaniemi(sylissä Kirsi Maijala,o.s.Kujala), Ritva Kujala o.s. Vaara(sylissä Riina Kujala)

image.jpg

Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain. 
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."

- Aale Tynni -

image.jpg

sunnuntai, 1. tammikuu 2017

Vuonna 2016..

Näin vuoden lopulla on hyvä aika katsoa hetki menneisyyteen -mitä meille tapahtui 2016?

Kesän mentyä suru tuli taloon -ja jäi pitkäksi aikaa.

'Itkuja varten on ihmisen silmät
Vierikää kyyneleet
Tuleehan tuolta se toinen päivä
Kun on kepeät askeleet..'

Hyvästelimme Railin syyskuussa ja saatoimme Väinön vierelle lokakuun lauantaina. Raili asui kotonaan muutamaa viimeistä päivää lukuunottamatta. Tuhahti vain ehdotuksille palveluasumisesta ja uudesta asunnosta. Raili neuloi sukkia -aina Novitan Nalle-langasta. Viimeinen puheenaiheemme Taysin sydänvalvontaosastolla olikin villasukat. Yöllä Raili nukkui pois. Matonkutojan runossa on nuo elämän varrella luodut silmukat..

"Sitten kerran kun loppuvat loimet nää,
kun on käsissä viimeisen kuteen pää,
minä päätteessä matkani maisen tien
elon mattoni Luojani eteen vien,
sanon nöyrästi kuiskaten: Jumalain,
minä kutoa osasin tämän vain."


image.jpg

Suuresta tähdestä taivaalla kirjoitin syyskuun alussa Muskan muistokirjoituksessa. Lisää tähtiä syttyi marraskuisena aamuna kun Exi,tuo suuri musta, ei jaksanut enää nousta. Auringon noustessa oli tehtävä raskas päätös, luopuminen molemmista tallin asukkaista.

image.jpg

Vaikka loppuvuoden leimasi suru, mentiin välillä vähän kepeämmin askelin. Koripallo, lentopallo ja ratsastus kuuluivat arkeen myös kuluneena vuotena. Vuoden 2017 suunnitelmista.. Opinnot saan päätökseen vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ja AMK saa Y- kirjaimen eteensä. Kohotan opintojen päättymiselle maljan - ehkä jo tänään. Antin ylioppilaskirjoituksia jännitämme keväällä. Kesäkuussa hengaillaan muutama päivä Vantaalla lentisturnauksessa. Heinäkuussa vähän mökkielämää ja elokuussa Gdanskiin lentopallon maajoukkuetta kannustamaan EM-kisoihin 

Tässä siis vähän suunnitelmia tulevaan vuoteen, aika näyttää mitä muuta vuosi tuo tullessaan. Iloa ja valoa vuodelle 2017.