Lentopallon EM-kisat pelataan Puolassa. Tämä toteamus määritteli kesälomamatkamme 2017. Lentäen vai autolla?

Omatoimimatkaajia olemme olleet aina,  kisamatkajärjestäjien valmispaketteja ei edes mietitty. Via Baltica oli vielä kokematta eli päädyimme rengasmatkalle Gdanskiin.

Tallinnasta Gdanskiin on reilu 1000 km. Päätimme lähteä matkaan yhden yöpymisen taktiikalla. Reissuun lähdimme tiistai iltana Viking XPRS:llä. Yöpyminen laivassa ja aamulla 6.45 Hyundai starttasi laivan autokannelta kohti etelää. Majapaikka oli varattu etukäteen Puolan Suwalkista, eli ajomatkaa keskiviikolle noin 700 km. Tietyöt vähän hidastivat Tallinnasta lähtiessä matkantekoa, muuten aika sujuvaa ja Eestin läpi ajoimmekin pysähtymättä. Latvian rajan jälkeen pysähdyimme Ainazissa huoltoasemalle, jossa ripeästi kerrosateriat aamupalaksi ja auton tankkaus. Diesel maksoi 0,997 eur/l.

Latvian puolella E67 kulkee hetkittäin aivan meren rannassa ja pysähdyimmekin vielä jaloittelemaan merenrantaan, iphonen kameran mukaan paikka oli nimeltään Drusti. Latviassa autojen määrä tuplaantui, rekkoja enimmäkseen..molempiin suuntiin. Latvian läpi ajoimme muun liikenteen tahdissa, ohittaa näköjään voi missä vaan ja maantielle mahtuu neljä autoa rinnakkain kun pientareetkin otetaan käyttöön. Tänne ei kannata polkupyörällä lähteä tien reunaan ajelemaan.

Liettuan läpi mentiin yhdellä pysähdyksellä ja iltapäivällä olimme jo Puolan rajalla. Puolasta Liettuaan ajaville oli tien tukkeena ojaan ajanut rekka, jolla siis perä ja keula osoittivat samaan suuntaan. Eesti, Latvia ja Liettua E67- tietä ajaen, yhtä puuduttavia kaikki. Puolassa maisema muuttui vähän mielenkiintoisemmaksi.

klo 16 aikoihin saavuimme ensimmäiseen majapaikkaamme, Jasionowy Gaj, booking.comin kautta varattu yöpyminen neljälle. Hintaa yöpymisellä oli 43 euroa ja muiden matkaajien kommenteissa paikkaa suositeltiin, koska siellä on kiva koira ja ystävällinen isäntä. Vähän jännitti millaisen majoituksen voi saada 43 eurolla.. Paikka oli mukava ja isäntä ystävällinen, koiria oli kolme. Sijainti E67 tien varrella, erittäin siisti ja hinta oli todellakin edullinen. Iltaa kävimme istumassa lähellä olevassa rekkamiesten taukopaikassa. Asiointikieli oli tässä paikassa puola ja ehkä saksa, englanniksi oli ihan turha yrittää. Puolan kieli on mielenkiintoinen, siitähän ei ymmärrä mitään. 

Torstaina aamulla lähdimme 8 aikoihin Suwalkista tietä nro 653 kohti Gdanskia (postauksen lopuksi ajoreittimme -kartta). Edellisen päivän rekkajonossa ajamisen jälkeen Suwalkista Oleckoon maalaismaisemareitti oli oikein hyvä valinta. Oleckosta jatkoimme tietä nro 655 kohti Gizyckoa, matkavauhti hidastui, koska tie kulki niin monen kylän läpi.Gizyckosta lähdimme kohti Oltzynia, navigaattori ehdotti pikkuteitä kulkemista ja reittiä Gdanskiin Dopre Miaston kautta -olisi kannattanut uskoa. Päätimme kuitenkin edetä karttakirjan mukaan isompaa tietä. Valinta olisi varmaan ollut ihan hyvä -ilman tietöitä! Oltzynissa ajelimme mateluvauhtia erilaisia kiertoteitä samat ruuhkat ja tietyöt uudestaan myös Gdanskia lähestyttäessä. Ruuhkassa istuessa välillä jo jännitti ehdimmekö illan peliin. Ergo Areenalla Suomi-Eesti klo 17.30. Majoittuakin piti ennen peliä. Gdanskin majoitus myös booking.comista, asunto 4:lle vanhasta kaupungista. Hieno asunto ja huippusijainti. Bonuksena vielä 24/7 alakerran aulassa päivystänyt "aulaemäntä". Suomen ja Puolan lentopallojoukkueet majailivat parin korttelin päässä.

Ergo-Areenalle oli asunnolta matkaa noin 10 km, kävimme katsomassa Suomen pelit Viroa ja Serbiaa vastaan. Puola-peliin emme lippuja onnistuneet ostamaan, joten sen pelin katsoimme kaupungilla.. Illan ruokapaikka valikoitui sen mukaan missä näytettiin lentopalloa -Jack Daniels Bar! 

Nähtävyyksiä ja historiaa

Gdansk osoittaui mukavaksi kaupungiksi, kävelymatkan säteellä asunnostamme oli paljon nähtävää; vanhan kaupungin läpi kulkeva Kuninkaantie, Neptun suihkulähde ja Pyhän Marian kirkko. Iltaelämä oli myös Dluga-kadun ja Dlugi-aukion ympärillä.

Palaan Puolan synkästä historiasta tutustuimme Stutthofissa (Szutowo), jonne ajelimme sunnuntaina aamupäivällä. Hiljaiseksi veti.

Stutthofofin keskitysleirimuseo  on noin 35 km päässä Gdanskista. Stutthof oli ensimmäinen Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri Puolassa, joka toimi myös tuhoamisleirinä 1944, kun Stutthof valittiin mukaan natsien lopulliseen ratkaisuun”juutalaisongelmassa” ja sinne rakennettiin kaasukammio sekä krematorio. Leirin olemassaoloaikana sen pääportista kulki sisään 110 000 vankia, joista 85 000 menehtyivät holokaustin uhreina. Stutthofilla oli noin 40 alaleiriä, ja yhteensä laskettuna kaikilla leireillä oli noin 110 000 vankia 25 eri maasta, myös Suomesta. 

Toinen pala historiaa on Gdanskin telakan portti numero 2 ja vuoden 1970 mellakoissa kuolleiden telakkatyöntekijöiden muistomerkki. Vuoden 1970 tapahtumat johtivat ammattiyhdistysliike solidaarisuuden syntyyn 1980. 

Telakan portti oli tapahtumien keskipiste ja sitä näytettiin jokaisessa Puolan tapahtumia käsittelevässä uutisessa 80-luvulla, jolloin telakan työläiset sähkömies Lech Walesan johdolla nousivat vastarintaan vallitsevaa järjestelmää vastaan.

Gdyniassa ja Sopotissa olivat vielä sarvijaakot, Tamperelaisittain rollikat, liikenteessä. Viimeinen rollikka oli Tampereella ajossa vuoteen 1976, nyt se taitaa levätä Vapriikissa.

Ostoksilla

Kauppakeskus Madison oli kävelymatkan päässä asunnoltamme. New Yorker, Peek & Cloppenburg ja liuta muita kauppoja. Lisäksi apteekki, ruokakauppa ja ravintoloita. Perheen nuoriso viihtyi. Isompi ostoskeskus Galeria Baltycka oli keskustan ulkopuolella, täällä kävimme pariin kertaan. Baltyckassa sama setti liikkeitä kuin Madisonissa ja lisäksi muita mm. Bershka ja Sinsay. Baltyckasta ostin syksyn treenimotivaation kasvattamiseksi ihanan Minni Hiiri-kassin. Samassa kuvassa Sannin Baltycka löytö, avaimenperä. Tämä täytyy kotona pitää kissoilta piilossa!

Ruoka

Puolalaiseen keittiöön emme tällä reissulla tutustuneet. Aamupalan teimme itse. Lounaaksi söimme reissun päällä ihan mitä sattuu, Gdanskissa yleensä jotain pikaruokaa puolaa puhuvalta tarjoilijalta tilattuna.. Päivän pääruuan söimme vaihtelevasti eri paikoissa vanhassa kaupungissa. Hintataso oli Suomen vastaavaa edullisempi.

Kotimatka

Kotimatkalle starttasimme aikaisin tiistai-aamuna. Tarkoitus oli ajaa pohjoisempaa reittiä kuin tullessa, lähempänä Kalingradin rajaa. Ajatus oli myös Liettuassa ajaa Siauliain kautta nähdäksemme ristien peittämän Kryziu Kalnas-kukkulan. Puolan teitä ajellessa ajatukset muuttuivat (tietöitä, huonokuntoisia pikkuteitä, ..) ja palasimme Gizyckossa tulomatkan reitille. Ennen Latvian rajaa pysähdyimme rekkakuskien taukopaikalle syömään ja tuhlaamaan viimeiset zlotyt. Tämän kokemuksen olis voinut jättää väliin. Söimme rasvaiset makkarat ja otimme hampurilaiset mukaan..heitimme ne roskiin seuraavalla pysähdyspaikalla. Illan pimetessä saavuimme Saulkrastiin, jossa matkan viimeinen yöpyminen: Hotelli Gãles, pieni ja siisti, omakotitaloalueelle perustettu hotelli. Taisimme olla ainoat asiakkaat. Umpiväsyneenä pitkän päivän päätteksi nukkumaan.

Aamupalan jälkeen kohti seuraavaa etappia. Pysähdyimme Suomalaisten uudessa matkailukohteessa, Latvian Super Alkossa. Tallinassa meillä oli 4 tuntia aikaa ennen satamaan/lähtöselvitykseen ajoa. Adidas outlet, Karnaluks ja Rottermann City sovittiin pysähdyspaikoiksi. Kaikki varmaan arvaavat, että Karnaluksiin (lanka- ja kangaskauppa) halusin vain minä. Kaikista pysähdyspaikoista lähdimme jonkinlaisen ostospussukan kanssa pois.

Ajoimme klo 18.00 Tallinnasta lähtevä Viking XPRSiin, eli sama laiva kuin tullessa. Laivalla yritimme katsoa Suomi - Bulgaria jatkolohkon peliä läppäriltä, ipadista ja puhelimesta.. Ei onnistunut laivan wi-fillä eikä matkan ajaksi otetulla surffailuliittymällä.  Yle Areena toimi jotenkin kun pääsimme Suomen vesille. Tosin peli oli surkea esitys, passari Tervaportin sanoin "it went to shit". 

Kotona olimme  puolen yön aikaan. Takana reilu viikko (22.-30.8.)ja 2772 kilometriä. Koko päivän autossa istumisessa ei ole mitään mieltä, ainakaan lomalla. Saman reissun voisi toki tehdä uudestaan, mutta enintään 300 km/päivä matkustamista. Kartasta näkyy ajoreittimme Gdanskiin ja takaisin, lisäksi Gdanskin ulkopuolelle tehdyt pikku reissut (Gdynia, Sopot, Stutthof).